HAASTE

Täytän ensi kesänä neljäkymmentä (40). En näytä enää parikymppiseltä. Enkä saa hulahulalla enää veivattua kierroksia. Yhtään. Olin aiemmin ihan paras siinä. En jaksa mitään, en osaa mitään, en oikein edes opikaan enää mitään. Lähtötaso on nyt siis aika surkea. Ja ennustekin. Loiva (toivottavasti sentään) alamäki. Alamäki kohti palvelutaloa, jota välillä odotan todella.

Mutta en ole vielä valmis luovuttamaan. Siispä haastan itseni. Inhoan kilpailemista, inhoan todistelua kaikille tai jotakin semmoista sankaruutta. Saan yhdellä tikulla nuotion syttymään! Miksi, onhan sytytyspaloja ja -nestettäkin? Pystyn mihin vaan! Paitsi että olen jo 40-vuotias, enkä ole mitään. Jännä, etten ole tätä ennen näyttänyt sitä "mitä vaan" kenellekään. Ei ole huvittanut? Nyt tämä haastaminen jo ärsyttää. Aika moni asia ärsyttää. Inhoaisin myös sitä, että sitten minusta oltaisiin ylpeitä (jos sattuisin pääsemään edes johonkin pisteeseen tai tavoitteeseeni). Miksei oltu ylpeitä jo sitä ennen? Lässyn lää. Todella vaikeaa olla tässä mukana. Tässä omassa haasteessani siis. Mutta teen sen silti. Ja tuhoan kaiken materiaalin, jos ja kun keskeytän haasteen, luovutan ja olen oma tyytymätön itseni taas. Enkä yritä mitään.

Ongelma on vain se, etten tiedä mitä haluan tai missä asiassa haluan haastaa itseni. On useampi osa-alue, jossa olen tyytymätön itseeni. No lähes mikä vaan osa-alue. Mutta missä niistä jaksan tsempata? Kaikissa? Haastan itseni ensi syntymäpäivään mennessä, joko saamaan hyvän työpaikan tai pudottamaan 10 ylimääräistä kiloa tai tekemään läpimurron jossain superosaamisjutuissani (ei hajuakaan). Jos kaksi yksi näistä onnistuu, olen tyytyväinen. Mutta jos ei onnistu, niin kaikki on niinkuin ennenkin. Siinä haasteeni. Ei maratoonia, eikä triathlonia. Ei lääkiksen pääsykokeita. Tai no miksei, jos se on läpimurtoni. Saa nähdä! Noin 10 kuukautta aikaa siis matkata menestykseen. Katsotaan joutuuko jossain vaiheessa aloittamaan suhteen Vesa Keskisen (tai jonkun sen ghanalaisen morsiamen!) kanssa, jotta saa vähän nimeä alkuun, että pääsee sitten esimerkiksi debytoimaan elokuvamaailmaan!
Teen merkintöjä haasteen etenemisestä ja muista kuulumisistani aina silloin tällöin. Seuraavaksi voisin listata kaikki hulluimmatkin ideat, joita lähden viemään jollain tavalla ehkä eteenpäin. Nyt mieleen tulee vain "Idiootti maailmalla" konseptin tuominen Suomeen ja minun valjastaminen matkoille. Saisin valittaa ja marista ja kokeilla kaikkea omituista, ja myös matkustaa paljon. Tästä joku käsikirjoitus ja sitten ensimmäinen osa pitäisi ideoida. Palaan asiaan..